Strateginen tekoäly

Näkyykö tekoäly yrityksenne strategiassa? Pitäisikö? Vaikka asia ei suoraan useimpia yrityksiä kosketa ja vaikka jonkinasteinen kuplaantuminen on käsin kosketeltavissa, myös yritysmaailma tulee muuttumaan pysyvästi. Ehkä jopa enemmän kuin Internet-hypen jälkeen. Useimmissa yrityksissä on meneillään erilaisia AI-pilotteja, mutta strategiatasolla tärkeäksi ymmärrettyä asiaa harvemmin mainitaan – saati ohjataan.

Kuten Tickingbotin viime vuonna tekemässä tutkimuksessa havaittiin, erilaisia pilotteja on kyllä, mutta niillä on vaara jäädä yksittäisiksi kokeiluiksi, joilla hyötyjä saavutetaan tai sitten ei, mikäli asiaa ei johdeta paremmin. Ohjaamattomana yrityksellä on tapana palata vanhoille urilleen. Tehdään niin kuin on aina ennenkin tehty. 

Tekoälyn nousu ja uho  

Tilastokeskuksen mukaan tekoälyteknologioita käytti 38% suomalaisista yrityksistä keväällä 2025. Tekoälyteknologioita käyttävien yritysten osuus kasvoi 14 prosenttiyksiköllä edellisestä vuodesta. Vaikuttaa erittäin todennäköiseltä, että kasvu jatkuu tai jopa kiihtyy kuluvana vuonna. Kun vielä otetaan huomioon, että yritysten keskeisin tehtävä on tuottaa omistajilleen voittoa, pitäisi olla itsestäänselvyys, että tekoäly löytää tiensä myös johtotasolle. Tämä toki sillä oletuksella, että se parantaa työn tuottavuutta. Keskustelu siitä tapahtuuko näin todella, käy edelleen kuumana, eikä vähiten nousevien kielimallikulujen takia. Tätäkään teknologiaa ei ole kehitetty ilmaiseksi ja kehittäjäyhtiöt alkavat vyöryttää kuluja asiakkailleen.

Todennäköisesti meitä kaikkia ei siis tulla irtisanomaan, mutta oletettavasti ainakin suurimman osan tietotyöläisistä työnkuva tulee muuttumaan vääjäämättä. Toivottavasti parempaan suuntaan – useimmilla meistä on kuitenkin niitä toisteisia töitä, jotka voisi mieluiten tehdä ”joku muu”. Varaan oikeudet sen nimiseen agenttiin :) 

Data kuntoon ensin

Suomessa tyypillisesti vältetään hypeä ja korostetaan luotettavuutta, laatua ja sääntelyn noudattamista. Tekoäly nähdään usein tehostajana, ei murroksena. (eng. disruptive). Strategioissa puhutaan mieluummin datalähtöisyydestä kuin tekoälystä. Tämä suomalainen varovaisuus voi olla myös vahvuus, jos se viedään myös tekoihin. Sillä data on usein strategian todellinen pullonkaula. Jos datan laatu ja omistajuus eivät ole kunnossa, tekoäly jää väistämättä konsulttikalvoihin ja yksittäisiin automaatioihin. Tekoälystrategia ilman datastrategiaa on markkinointipuhetta.  

Hyödyntämätön datapotentiaali

Datastrategiassa pitäisi näkyä myös datan kaupallistaminen, jossa erityisesti pk-sektorilla vaikuttaa olevan vaikeuksia. Siirtyminen konkreettisten tuotteiden myynnistä ja valmistuksesta datapalveluihin ei ole suoraviivaista ja helppoa. Tarvitaan mm. uudenlaiset tuotantoprosessit. Data ei ole vain tuotannon sivuvirta, joka syntyy itsestään ja pysyy kunnossa.

Mutta onnistuessaan sillä on valtava potentiaali. Tarjolla on selkeää lisäarvoa asiakkaille ja helpommin skaalautuvaa liiketoimintaa. Yksinkertainen esimerkki on laitteiden huoltotarpeiden ennakointi mittausdatan perusteella. Asiakkaat välttyvät tuotantokatkoilta ja palvelua voidaan mahdollisesti jälkiasentaa vanhoihin laitteisiin. Toki sitä voidaan myös hinnoitella soveltuvasti. 

Puheista tekoihin

Näkyykö tekoäly tai data todella strategiassa – vai ainoastaan strategiakielessä? Usein tekoäly mainitaan visiossa, mutta katoaa tiekartoista. Onko tekoäly mukana investointipäätöksissä, mittareissa tai johtoryhmän agendalla? Jos ei, se ei oikeasti ole osa strategiaa. Jos tarvitsette apua data- ja tekoälystrategianne työstämisessä, kannattaa kutsua Tickingbot apuun.  

Jouni Pimiä